Retki Porvooseen

Kävimme muutama viikko sitten Sadun kanssa päiväretkellä Porvoossa. Päivä oli super-ihana. Lähdimme ajelemaan määränpäähän vasta kolmen aikaa iltapäivällä. Moottoritiellä Satu sanoi, että ensimmäistä kertaa häntä oikeasti pelottaa kyydissäni... :D Argumentoin, että se on oikeestaan aika sama ajetaanko me kallioon 120km/h vai 145km/h, että kuollaan kumminki. Se ehkä rauhotti häntä hieman, eikä Satu enää sitten oikeen valitellutkaan nopeudesta. :D Päästiin siis reilu puolessa tunnissa perille Porvooseen. Kiertelimme vanhassa kaupungissa ja käytiin illallisella ihanassa pikku-raflassa. Alkupalaksi otimme Focaccia-leipää ja pääruuaksi otin ihanan merenelävä-pastan. Jälkkärille menimme joenvarsi-kahvilaan syömään mustikka-juustokakut. Namnam.

Päivä oli kerrassaan mielyttävää laatuaikaa kahdestaan. On kiva viettää nimenomaan Sadun kanssa välillä tollasia kahdenkeskeisiä hetkiä, sillä hän opiskelee Tallinnassa, eikä loppupeleissä nähdä enää paljoa. Joka päivä toki soitellaan, niin ei oo kyllä etääntymään päässy. Kohta mäkin oon jo Kanadassa, jolloin ei siis nähdä koko syksynä. Onneksi on tulossa taas legendaarinen Levin-reissu uudeksivuodeksi, johon todellakin halua osallistua! Mahtista.

Kanadaan siis about tasan kuukausi. Ihan hullua miten aika menee niin törkeän nopeasti. Jauhettiin just Katriinan kanssa, (joka lähtee maanataina Australiaan vaihtoon) että juurihan me vasta koulun yläkerassa kateltiin eri vaihtopaikka-vaihtoehtoja ja mietittiin, että pitäisikö läpällä vaan hakee ja kattoo mitä käy. Ja vastahan mä soitin 1 aikaa yöllä Katriinalle ja kiljuin puhelimeen, että mun vaihtohakemus on hyväksytty. Vastahan mä tapasin J:n ja mietin, että tää juttu on varmaan aika nopeasti taputeltu kasaan. Nyt ollaan nähty 7kk... Aika menee oikeesti ihan tuhotonta vauhtia ja mitä oon kuullu niin mitä vanhemmaksi tulee, niin sitä nopeemmin se aika vaan menee. Ahdistavaa jotenkin.

Toivon, että Kanadassa ois niin siistii ja kaikki menis hyvin. En oikeen osaa, enkä myöskään haluu odottaa koko matkalta mitään. Oon tosi innoissani koko hommasta, mut samalla on kyl aikamoine jännitys ja pelko perseessä. Uus on aina niin kovin jännittävää. Mun mummilla asuu jotain sukulaisia Kanadassa, jotka on luvannu tulla hakee mut kentältä ja viedä mut bussiterminaalille. Tosi jeees juttu, kun sen tietää että on jokatapauksessa niin eksyksissä ja jetlaageissa siellä kentällä, niin hyvä ,että joku vähän kaitsee...

Tänään on Antin ja Emilian 30-vuotis juhlat Kuhmoisissa. Teemana on 80's! Kuvia tulee myöhemmin;) Varmasti hauska ilta tulossa.

Mietin tossa yks päivä mottoja ja että onko mulla sellasta. Motot on kyl oikeesti aika helvetin tymiä, mut tää lause on puhutellu mua aina jotenki tosi paljon: Jos näät arvottoman ihmisen, olet juuri sellainen. Toi on musta niin hyvä. Toi on jostain TPH:n biisitä, jossa se laulaa: En osaa kadehtii, enkä juuri vertaile, mut jos näät arvottoman ihmisen, olet juuri sellainen. Oon tykänny tosta lauseesta tosi paljon.

-H

Ihana ihana Italia!

Viikon Italia-reissu vietettiin kesä-heinäkuun vaihteessa. Loma oli todella huikee. Yhteensä meitä oli siis kahdeksan henkilöä mukana; äiti, isä, Sari, Ilkka, Iina, Jouni, Ada ja minä. Adan kanssa lennettiin kahdestaan Roomaan ja otettiin sieltä lentokenttäbussi, kohti Ascoli Picenoa. Matka bussilla kesti neljä tuntia, joka ehkä kuulostaa aika pitkältä matkalta, mutta todellisuudessa se meni lentäen. Maisemat bussireitillä olivat aivan uskomattomat. 

Asuimme viikon siis suuressa Villassa, joka sijaitsi pinessä Venarotan kylässä. Järjestimme joka päivälle aamiaisen-teko vuorot. Kaksi ihmistä kerrallaan jäi tekemään koko poppoolle ihanan aamiaisen ja muut lähtivät hikoilemaan aamulenkille. Lenkin jälkeen käytiin puulilla uimassa ja sitten olikin huikeeta hypätä aamiaispöytään herkuttelemaan. Päivät menivät arskaa ottaessa ja vesipalloa pelaillessa. Iltaisin lähdettiin usein Ascoliin shoppailemaan ja syömään. Yhtenä päivänä lähdimme kiertelemään lähi maakuntia. Istuttiin varmaan sinä päivänä 9h autossa, mutta se ei haitannut. Avon kyydissä saa hyvin otettua arskaa ja ihastella hienoja maisemia.

Reissu oli kertakaikkisen hieno. Loma tuntui todellakin lomalta, kun yhtenä päivänä tajusin, ettei mulla oo mitään havaintoa mikä päivä on. Se on mun mielestä aika hyvä merkki siitä että on aivotkin lomalla. Viikko oli mielestäni tosi kiva siinäkin mielessä, että ei vaan joka päivä maannut sitä kuutta tuntia laakereilla ja sitten siirtynyt tissuttelemaan drinksuja. Joka päivä tuli urheiltua tenniksen, uimisen ja lenkkeilyn merkeissä. Iltasella oli kiva ottaa muutama drinksu hyvällä omatunnolla. Viikko meni hurjan nopeasti (niinkuin aika nykyään tuntuu menevän muutenkin...). Matka meni kokonaisuudessaa tosi hyvin, eikä kellekkään sattunut mitään haavereita tms. Ainoa kurja juttu oli se, että mun matkalaukku tuli viikon myöhässä takaisin Helsinkiin.. Kone laskeutui la-su välisenä yönä puoli kahden aikaa vasta Helsinkiin ja J odotteli kärssimättömänä väsyneenä kentällä. Kahden jälkeen vielä odottelin terminaalilla laukkua ja sitten jäinkin täyttelemään katoamis-lomakkeita. Viikon päästä lauantaina se sitten toimitettiin kotiovelle.

Tässä video, jonka tein Italia-viikosta:

https://vimeo.com/70878216

-H

Kesän kertausta

Moi! Kevyt postailutauko on jälleen taas kertynyt. Ei se mitään, kerataanpa vähän viime Tallinnan reissun jälkeisiä juttuja. Tallinnasta on nyt aikaa reilu kuukausi. Kuukauden sisällä on nautittu kahden viikon lomasta, säistä, kavereista, jäätelöstä, merestä ja järvestä, mökistä, Italiasta, grillauksesta, Porvoosta, juhlimisesta, nimpparikakusta ja paljon muusta. Paljon on siis tullut tehtyä! Tähän yhteen postaukseen en ahtaa kaikkea, vaan lähden nyt purkamaan kulunutta kuukautta muutamilla postauksilla. Ainakin oman Italia-postauksen teen :) Huikee loma.

Juhannusta vietin ensimmäistä kertaa elämässäni pääkaupunkiseudulla. Ja oon kyllä sitä mieltä, että nyt on sekin koettu ja nähty, ei tarvitse enää kaupunkiin jäädä kyseisenä aikana. Olen siis tähän mennessä viettänyt 19 vuotta omalla mökillämme ja yhden vuoden kavereideni kanssa Ruissalossa telttaillen. Edellisten vuoden juhannukset on kyllä vienyt voiton ihan 6-0. Grillailtiin mun vanhempien luona porukalla tyttöjen kanssa ja lähdettiin Vapianon terassille. Viihdyttiin terdellä varmaan pari-kolme tuntia ja sitten lähdettiin Molly Malone's:iin. Mollyssä en itse viihtynyt kuin vähän alle tunnin ja lähdinkin joskus 2 aikoihin kotiin. Ihan kiva ilta oli siis, mutta ei kyllä poikennut juurikaan normi baari-viikonlopusta. Ei juhannusta ilman mökkiä/maalaismaisemaa in my opinion.

Jussin jälkeisellä viikolla vietettiin Sadun kanssa ihana päivä vanhoja aikoja muistellen. Kun molemmat asuivat vielä Vantaalla, kävimme usein silloisella autollani pitkäjärven rannassa hengailemassa. Nyt toistimme vanhan kaavan, kävimme mäkkärissä hakemassa jädeä ja kurvasimme samalle vanhalle jupperin rannan vakkaripaikalle. Jätskien jälkeen menimme vanhaan lemppari leikkipuistoomme "yrjikseen". Siellä riehuttiin ja keinuttiin ja keksittiin tyhmiä ratoja mitä piti suorittaa. Oli sairaan hauskaa. Ihana muistojen verestely -päivä.

Tässä linkki videoon, jonka olen tehnyt kavereistani, sukulaisistani ja tästä kesästä.

https://vimeo.com/70106220

Testasin, et alkaaks eläintä haukotuttaa kun sen edessä haukottelee monta kertaa. Tulos: kyllä.

-H