keskiviikko 28. elokuuta 2013

Lähtölaskenta alkakoon: time for an adventure!

Viimeinen postaus hetkeen Suomen maalta. APUA! :D Ylihuomenna lähtö. Käsittämätöntä. Lähtö siis Kanadaan, Ontarioon, London-nimiseen kaupunkiin opiskelijavaihtoon. Bannerinkin tein jo uusiks.. hehe, kärsimätön. Koitan postailla arki-elämästäni Kanadassa mahdollisimman paljon, niin jää nää tekstit sitten itsellekkin hyväksi muistoksi. :) Nyt on vissiin jo kaikki kaverit ja J nähty viimestä kertaa ennen perjantaita. Voi jukra. Huomenna vielä äidin, isin, Minnan ja Laurin kanssa käydään hakemassa sushit Laruun ja viinitellään ja vietetään iltaa siellä, kivaa. :) Piti eka mennä vaan minä äiti ja sisko leffaan, mutta ehkä se ois ollu vähän tylsä idea, kun ei siellä teatterissa voi ees jutella, ilman että saa turpaan.


Sain just viestiä suomalaiselta vaihtari-opiskelijalta, että asun sen viereisessä talossa. Tosi jees, niin ei tartte bileistäkään yöllä ainakaan usein kävellä yksin kotiin.. Tää pakkaaminen on perseestä. Oon jo valittanut kyllä samaisesta aiheesta aikaisemmissakin postauksissa. Kamaa on järkyttävästi mukaan otettavaksi. Joku sanoi, että vaihtoon lähtiessä pärjään hyvin yhdellä matkalaukulla, mutta mä haluisin oikeasti tavata tän yli-ihmisen, joka siihen pystyy.. Ei tuu onnistumaan ainakaan mun kohdalla. Kaikki asiat pitäs olla nyt hyvin hoidossa ja mikään ei sen kummemmin stressaa ennen lähtöä. Tänään kävin viemässä kengät suutarille ja hakemassa laukku-vaa'an ja niskatyynyn Sellosta. Eli viime tipan matkajututkin on hoidossa;) Lehtiä pitää vielä ostaa kentältä koneeseen luettavaksi.

Nyt on vielä päivä aikaa miettiä, minkä hajuveden ostan sitten tax freesta. Oon nyt oikeastaan kolmen eri tuoksun vaiheilla. Pitää vielä käydä huomenna hammaslääkärin jälkeen Sellossa tai stadissa tuoksuttelemassa. Niin ja hei! Edellisen postauksen miettimäni Kenzon-hajuvesi tuoksu seuraavana päivänä kaupassa ihan tyhmältä! Onneks en siis ostanut hetken mielijohteesta sitä.. Saa nähä mihin päädyn. On tosi kiva jotenkin ostaa nimeniomaan tonne Kanadaan nyt kokonaan uusi hajuvesi, koska tuoksut tuo niin paljon muistoja mieleen. Myöhemmin matkan jälkeen kun haistaa valitsemani tuoksun, assosioituu se luultavasti heti Kanada-aikoihin.



Oon ihan käsittämättömän innoissani tosta reissusta, mutta mulla on myös muutamia huolia/pelkoja. Kaikista eniten mua pelottaa, että toi reissu muuttaa mua ihmisenä jotenkin huonompaan suuntaan. Esimerkiksi jos mulla kävis siellä vaikka jotain tosi ikävää ja se jättäis mulle kauheet henkiset/fyysiset traumat.  Entä jos masennun ku tuun kotiin, koska mulla on niin kova ikävä kaikkia Kanadassa olleita. Yks henkisesti rankimmista jutuista ois varmaan rakastua siellä hulluna johonkin paikalliseen poikaan ja olla ihan hajalla sit kun tulee yksin kotiin. Se ois paskaa, enkä sellasta haluais. Pelottaa myös vähän se, että tuntuukohan musta takaisin tulluttuani hetken jotenkin ulkopuoliselta mun omassa kaveriporukassa, kun niillä on jo 100 inside läppää, mitä  mä en oo ollu näkemässä, enkä kokemassa. Se ois varmaan niin outoo ja absurdia tuntee noitten kaa olonsa ulkopuoliseksi, kun koskaan ei oo sellasta tunnetta ennen ollu. 

Se on fakta, että uus ja tuntematon on aina pelottavaa ja tää mun jossittelu on ihan turhaa. Varsinkin kun oon poissa suomesta noin neljä kuukautta. Neljä kuukautta on tooooosi lyhyt aika omassa elämässä, mutta siinä ehtii kyllä tapahtua hurjan paljon juttuja. Ikinä ei voi ennakoida mitä tulee tapahtumaan, mutta toivon vaan niin kovasti, että kaikki menee siellä paremmin kun hyvin :) Haluun olla sieltä takas tullessani yhtä elämänhaluinen ja positiivinen ihminen, kuin nyttekin oon. Uskon, että kasvan tuolla kyllä paljon ihmisenä, joka on vaan siis tietenkin tosi hyvä juttu. On kiva poistua hetkeksi omalta mukavuusalueeltaan ja nähä miten handlaa kaikki tilanteet niin kovin "yksin ja itsenäisesti". Muuan oiva sanonta meneekin näin:


Agreed.





Ei mulla kai enää tähän muuta lisättävää kuin, että: CANADA HERE I COME!! Eh.

-H




maanantai 19. elokuuta 2013

Läksiäiset!

Siis APUA! Ens viikolla lähtö Kanadaan!? En voi uskoo, että se on jo niin lähellä... Toissa päivänä vietin läksiäisiä kotonani. Juhlat oli tosi kivat ja onnistuneet. Jengiä alko valumaan tänne kuuden aikoihin ja joskus puoli 12 lähdettiin Villiin Wäinöön. Pelkäsin aluksi, että oon kutsunut ihan liikaa porukkaa ja että kämppä tulee olemaan ihan tupaten täynnä. Loppupeleissä kuitenkin, meitä oli täällä aika todella optimaalinen määrä jengiä. Mukana meiningeissä oli: Tessa, Ines, Essi, Lauri, Henna, Ella, Ulla, Satu, Ida, Noora, Peter, Mimika, Niko, Neea, Pauli, Taru, Joni, Suvi ja Jani. 20 tyyppiä siis yhteensä.










Henna oli jotenkin (en vieläkään ymmärrä miten) kuljettanut salaa kitaran mukana mun luo ja yhessä vaiheessa vaan jengiä lappas ulos mun makkarista laulaen Andreeta. Meinas kyllä melkeen tulla itku. Bussissa jengi vielä innostu laulamaan Ressu Redfordin Älä mee - biisiä. Niin söpöö! Loppuilta baarissa meni kans kivasti, jengi luonnollisesti vähän hajos, mut ei se haitannu. Hyvät fiilikset jäi!













Siinä vähän fiiliskuvia illasta. Tulee kyllä karmee ikävä noita kaikkia sekopäitä!

-H



torstai 1. elokuuta 2013

Bring back the 80's!!!

Enollani ja hänen vaimollaan oli 30-vuotis juhlat toissa viikonloppuna. Teemana oli 80-luku. Juhlat olivat todella hauskat ja onnistuneet! Paikalla oli koko lähisukumme. Sen pidemmin mutisematta laitan kuvat kehiin, ne ehkä kertovat vähän enemmän:

























Tohon kohtaan mulla loppuukin jo sitten filmi. Tai tätä vikaa kuvaa en enää muista.. UPS. Jotenka enempää kuviakaan en sitten julkaise. Hauskaa oli! Ja ei morkkiksetkaan kestäny kun vähän alta viikon :)

-H